22. joulukuuta 2016

Vertaistyö kentällä

Vertaistoiminta, vertaisuus, vertaistyö, vertsit, verto, vertainen… vertaistoiminta on yhtä moniulotteista kuin sitä kuvaavat termitkin. Sisältö ja vertaisten tehtävät vaihtelevat riippuen toiminnan järjestäjästä ja vertaisten kunnosta. Osis-hankkeessa vertaisena toimivat vielä päihdemaailmassa elävät tai siellä eläneet ihmiset. He saavat koulutusta vertaisuudesta.

Koulutus toteutetaan matalan kynnyksen periaatteilla ryhmissä ja aiheina ovat muun muassa hätäensiapu, yliannostustilanteissa toimiminen, tartuntatautitietoisuus, palvelujärjestelmän paikkoihin tutustuminen, kokemusten jakaminen muiden vertaisten kanssa sekä omien voimavarojen tunnistaminen. Vertaistyötä vertaiset tekevät itsenäisesti omissa verkostoissaan: tapaavat päihdeongelmista kärsiviä ihmisiä ja auttavat heitä. Tuen saajat voivat olla tuttuja tai tuntemattomia ja heitä voidaan tavata useita kertoja tai vaan kerran – avun tarvetta on monenlaista. 

Osiksessa vertaisten tekemä vertaistyö voidaan jakaa karkeasti viiteen osa-alueeseen: tuen piiriin saattaminen, tuen piiriin ohjaaminen, keskusteluapu, lomakkeiden täyttämisapu sekä puhtaiden neulojen ja ruiskujen vaihtaminen. 

Ammattilaisen näkökulmasta katsottuna on ensisijaisen tärkeää, että vertaisena toimiva ihminen saa itsekin jotain tekemästään työstä – itsetunto kasvaa, kun ymmärtää voivansa auttaa muita, saa onnistumisen kokemuksia, saa olla mukana tekemässä tärkeää työtä ja saa siitä myös positiivista palautetta. Vertaistyötä tekemällä päihdemaailmassa vielä itsekin elävä vertainen omaksuu uudenlaista identiteettiä: huumeiden käyttäjästä tulee vertaistoimija, vastuunsa kantava kansalainen, jolla on tärkeä tehtävä elämässään.

Parasta on, ettei vertaistyö ole millään tavoin keksittyä, vaan todellista, arvokasta työtä: vertaiset saavat kiinni sellaisia päihdeongelmaisia ihmisiä kaduilta, joihin palvelujärjestelmällä ei ole kontaktia. Kun tällaisia ihmisiä saadaan ohjattua palveluiden piiriin, ehkäistään ongelmien syvenemistä. Yhdenkin maksasairauden tai amputaation ehkäiseminen säästää myös yhteiskunnan varoja. Vertaiset tekevät tätä työtä ilman minkäänlaista korvausta. He eivät ole työllistymiskuntoisia, mutta he pystyvät tekemään vertaistyötä omien voimavarojensa rajoissa. 

Vertaisten kirjoittamat auttamiskertomukset (suoria lainauksia) kuvaavat vertaistyön sisältöä ja tunnelmia, mitä tapaamiset herättävät heissä (nimet muutettu): 

”Tapasimme koska asumistuki oli katkennut. Olimme koneella ja täytimme KELAn sivuilla hänen katkenneen asumistuen. Teimme siis uuden hakemuksen. Hän sanoi että ihanaa Kaisa että ymmärrät näistä (Kelan papereista) koska hän ei ymmärrä. Saimme tehtyä uuden hakemuksen. Fiilis että onnistuin.” 

”Kaveri tarvitsi apua. Soitettiin Auroraan, ei ottanu vastaan. Sitten soitin ”hullujen huoneelle” Töölööseen. Hän oli todella sekasin piristä. Olin ylpeä itsestäni koska sain auttaa kun apua tarvitsi.” 

”Hän pyysi apua, koska epäili olevansa sen verran pihalla, ettei välttämättä pääse omin voimin katkopaikkaan sovittuna aikana. Asiakkaalla ei ollut henkkareita joten menimme valtakirjan kera pankkiin. Noh rahaakaan ei sitten ollut. Suuntasimme kohti katkoa. Yritti ”karata” ainakin 4 kertaa, pölliä kaupasta jne. Pääsimme kuitenkin perille, ajoissa! Onnistuin hyvin, sillä tavoite toteutui. Toki puolipsykoottisen kivireen kiskomisessa on omat hankaluutensa, mutta kikkakolmosilla niistä selvittiin. Väsy, mutta onnistunut, noin kuvaisin tunnetta joka jäi (hyvä kun sai vähän puhelimessa avautua Osiksen työntekijälle.)” 

”Hän oli huolissaan että onko pistänyt likaisella neulalla ja kysyi onko minulla puhtaita. Puhuimme hepatiitti ja HIV testeissä käymisestä ja annoin hänelle puhtaat värkit. Hyvällä fiiliksellä että sai neuvoa ja auttaa.” 

”Hän tarvitsi puhtaita välineitä. On itse korvaushoidossa ja vaikka palvelun tuottaja on vaihtunut ei uskalla näyttäytyä vaihtopisteessä. Vein hänelle Malmille pussillisen (20kpl) puhtaita ruiskuja ja neuloja yms. Kerroin, ettei ole mitään estettä itse käydä vaihtopisteessä. On tärkeää, että hekin, joilla on erilaisia pelkoja käyttää ”vaihtopaikkoja”, saataisiin heidät luottamaan siihen, että niissä on vaitiovelvollisuus, ei poliisivalvontaa jne. En ole varma vakuutinko hänet.” 

”Törmäsimme piritorilla sattumalta. Tarvitsi puhtaita neuloja ja kippoja. Juttelimme jonkun aikaa hänen tilanteeesta. Jotain apua hän tarvitsee, muttei halua mennä katkolle eikä muutenkaan hoitoon, sekä Osiksen palvelut eivät kiinnosta. Annoin 10kpl neuloja. Harmittaa, että toisella olisi mahdollisuuksia ja selvästi potentiaalia vaikka mihin, mutta päihteet ovat vieneet kokonaan. Haluaisin auttaa jotenkin, mutta muistan omat ”mustat” aikani ja kuinka en halunnut mitään apua. Paitsi pään sekaisin. Askel kerrallaan. Huoli jäi hänestä. Varmasti tavataan vielä. Ajattelin soittaa hänelle lähipäivinä ja pyytää esim. kahville, jos omista kokemuksistani kertominen saisi hänet avautumaan tai rentoutumaan tai jospa hän itse haluaisi puhua ja itse toimisin kuuntelijana.” 

”Menimme Fattaan hoitamaan asiat kuntoon. Hain kaverin. Muuten meni hyvin, mutta liitteitä jäi toimittamatta ja asiakas oli hieman tuohtunut. Mutta lupasin mennä uudestaan viemään hänen kanssa puuttuvat paperit. Hoidetaan asiat kuntoon ja pyysin Osiksen ryhmään.” 

”Ollaan ystäviä, tuli meille jalka mätänä, lähin viemään sairaalaan (ei ollu varaa edes ostaa bussilippuja). Saatiin sairaalaan. Lääkäri sano, että päivistä oli kiinni. Tuli hyvä mieli kun tajusin viedä sen sairaalaan.” 

”Hänen piti saada vuokrasopimus uusittua + hammaslääkäri +annettua puhtaita välineitä. Kävimme Astussa ja H-lääkärissä. Hänellä olisi jäänyt H-lääkäri väliin ja hänellä on aina riski raivostua työntekijälle. Työntekijä oli oikein asiallinen.” 

”Hän halusi korvaushoitoon. Saatoin hänet A-klinikalle. Kaikki meni niin hyvin kuin voi. He ottivat hänet hyvin vastaan.”

Osis-hankkeen vertaiset auttoivat viime vuonna yli 400 päihderiippuvaista ihmistä. Nämä monen silmissä olevat ”luuserit” tekevät arvokasta työtä auttaakseen muita. He haluavat olla osa yhteiskuntaamme, he kaipaavat ihmisarvoa ja he toivovat kelpaavansa. Mikään ei ole tervehdyttävämpää kuin tunne kuulua johonkin, ja tunne omasta tarpeellisuudesta. Vertaistyön tiimellyksessä vertaisen oma päihteiden käyttö parhaimmillaan vähenee. Enää ei ehdi miettiä päihteiden käyttöä, koska on tärkeämpääkin tekemistä - minua tarvitaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit julkaistaan. Tervetuloa keskustelemaan!